A Blog With Substance

Sain haasteen! Sinisen keskitien Bleue laittoi tällaisen tulemaan. Blog With Substance.

Haasteessa pitää kiittää sen antanut (joten kiitos Bleue!), jakaa haaste kahdeksalle, ilmoittaa heille (valitettavasti taidan jättää jakamatta) ja kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään (KÄÄK!).

No aloitetaan.

1. Minulla on paha väsymys. Ensi viikolla labrakokeisiin. Jaksan vielä töissä käydä, vaikka hakeuduinkin aiemmin työterveyteen (työterveyshoitaja ohjeisti, että soita sitten kun et jaksa enää mennä töihin...). Kotityöt on ne, mistä alkaa luistaa ensin.

2. Olen laiska liikkumaan, mutta tällä hetkellä suoritan 100 punnerruksen treeniohjelmaa, tavoitteena siis kuuden viikon kuluttua aloittamisesta pystyä tekemään 100 punnerrusta riippumatta siitä, mikä on lähtökunto. Teen ohjelman polvipunnerruksilla. Sain niitä alkutestissä kolme kipaletta tehtyä, ähkien puhkien ja itkien, etten selviä treeniohjelman ekasta päivästäkään. Niin vain on kaksi viikkoa takana ja eilisen välitestin tulos oli 18 polvipunnerrusta.

3. Edelliseen liittyen, aloitin myös 200 istumaannousua -treeniohjelman. Sen piti kulkea käsi kädessä punnerrusten kanssa. Mutta sitten eräänä päivänä en ehtinyt sitä tekemään, kun tuli kiire ja se jäi sitten kokonaan. Mut istumaannousut onkin ihan.... /Cstä. Ostan isomman kahvakuulan ja teen sitä ahkerammin, kunhan punnerrukset on tehty (ja aloitettu uudelleen etunojapunnerruksilla...).

4. Ja näihin kahteen edelliseen liittyen. Inhoan kaikkea ryhmäliikuntaa ja kuntosalilla käymistä. Jonkinasteinen sosiaalisten tilanteiden pelko rajoittaa, enkä muutenkaan halua mihinkään jumppaamaan tuntemattomien kanssa. Vaikka sanotaan, ettei siellä jumpissa ja salilla kukaan kato niin tiiättekö, en usko. Mä ainakin katon muita! (Katson lähinnä mallia, et teenkö läheskään oikein.) Joten minulle sopii parhaiten nämä kotitreenit, joista sitten yleensä tulee luistettua.

5. Vähän samaa asiaa sivuten edelleen. Olen "tarkkaillut" ruokavaliotani. Eli suht totuudenmukaisesti laittanut syömiseni Kiloklubiin (ja siis en tietentahtoen valehtele, vaan kun luonnollisesti kaikkia ruokia ja muita ei ihan suoraan sieltä löydy, enkä ole jaksanut ruveta tarkkaan laskemaan ja etsimään tarkkoja tietoja esim. eri leivistä, kunhan on sinnepäin). Tällä hetkellä "tulos" on se, että en syö liikaa (kalorit jää miinukselle), mutta ruokavalio on todella todella huono. Sain mä yhtenä päivänä kaksi pylpyrää keltaiselle yhtäaikaa! :D

6. Elämässäni oli vaihe, kun vihasin joulua. Siis todellakin vihasin. En lähettänyt joulukortteja ja kieltäydyin mm. kirjoittamasta kerran opettajan joulukorttiin nimeäni sillä perusteella, että en juhli joulua. Tähän on syynsä, mutta ei siitä sen enempää. Nyt olen alkanut vuosi vuodelta pikkuhiljaa enemmän lämmetä joululle. Kohta meilläkin on varmaan asunto viimesen päälle koristeltu ja jouluruuat itselaitettuina pöydässä ja on jokaiselle kumminkaimalle lahjat ja kaikille entisille luokkakavereille (öö mulla niitä on paljon, oon muuttanut lapsena usein) lähetetty joulukortit. Ei vaan, siihen suuntaan en ole menossa. Arvostan joulua ilman hösellystä ja häsellystä. Tykkään käydä jouluisin isäni luona, missä rauhassa syödään jouluruokaa (yleensä paikalla on isä, veli, minä ja mies eli pienellä porukalla) ja saunotaan ja ollaan vaan.

7. Tykkään Twilighteista. Vian ei tarvitse olla iso, kun se on päässä. :D Odotan innolla, että tämä viimeinen osa tulee dvd:lle. Tulisikohan ennen joulua, niin saisin perinteen mukaisesti sen lahjaksi siskoltani. 

8. Minulla on tällä hetkellä kolme valmista neuletta. Mutta en ole jaksanut kuvata niitä/pyytää kuvausapua ja poseerata. Villasukat (katastrofi), villatakki (ihana), vauvalle villapaita (ihana, mutta vähän katastrofi). Epäonnistumisia on nyt ollut neuleiden kanssa jonkin verran. Tai no siis, on niistä ihan käytettäviä tullut, mutta... "Onnistumisia seuraa epäonni, se on kuin aikapommis. Tik-tik-tik-tikittävä aika ku epäonni lyö, kumma et on tullu tänne asti selvittyä." Tuo soi päässä yksi yö, kun taas kerran huomasin, et vikaan meni. Mut semmosta se on, jos ei kestä niin pitää purkaa, ja olen ajoittain laiska purkamaan. Joskus puran huoletta koko työnkin, noita villasukkiakin itseasiassa kerran purinkin. Työn alla olevassa neuleessakin tais käydä virhe puikkojen kanssa. Saattaa olla liian pienet, mutta päätin, että teen isomman koon mukaan sitten... Saa nähhä, mitä tulee. :D Toisaalta harkitsin sen purkamista, mutta kun kuitenkin muutama sentti jo tehty (ja silmukoitakin oli alussa 156 yhdellä kerroksella) ja lankana Dropsin Alpacaa niin... menköön nyt.

Huh! Sainpas 8 kohtaa!